KODIN TURVALLISUUS JA TAVARAT

Kodin turvallisuutena mielletään nykyään usein erilaiset varashälyttimet ja valvontakamerat, mutta käsite on paljon laajempi kuin uhka siitä, että joku ulkopuolinen tunkeutuu kotiimme. Kodissa voi sattua vahinkoja ja tapaturmia ja kuten sananlasku sanoo, vahinko ei tule kello kaulassa. Voimme tehdä useita asioita oman kodin turvallisuuden parantamiseksi.

Tulemme harvoin ajatelleeksi, että tavarat, joita olemme kotiimme hankkineet, voisivat olla vaarallisia. Liian suuri tavaramäärä voi kuitenkin aiheuttaa tapaturmia monestakin eri näkökulmasta. Korkealle kurottelu on myös turvallisuusriski. Korkeat kaapit tuovat lisää säilytystilaa, mutta mitä siellä säilytetään ja miksi? Mikäli joutuu kiipeämään keittiöjakkaran tai tikkaiden päälle saadakseen jonkun tavaran haltuunsa, on aina vaarana putoaminen. Etenkin iäkkäimmille henkilöille se voi olla kohtalokasta.

Sähkölaitteet luovat oman turvallisuusriskin. Astianpesu- tai pyykinpesukonetta ei saisi koskaan jättää päälle, jos ketään ei ole kotona. Sähkölaitepalo saattaa levitä nopeasti. Älä käytä viallista sähkölaitetta ja varmista, että tuotteen johto on ehjä. Vie rikkinäiset elektroniikkalaitteet (maksutta) SER -keräyspisteeseen.

Tavaroiden karsiminen kannattaa ulottaa myös kellariin tai vintille. Onko se täynnä hylättyä tavaraa? Ns. kahlittua rojua ei kannata säilyttää. Ylimääräinen tavara taloyhtiöiden kellareissa tai autotalleissa aiheuttaa paloturvallisuusvaaran, koska palo leviää nopeammin. Puhumattakaan siitä, mikäli tavara tukkii varauloskäynnin.

Matot ja ylimääräiset tavarapinot voivat aiheuttaa liukastumisen tai kompastumisen. Etenkin kulkuväylät tulee pitää vapaina. Älä kasaa lattialle lehti- tai kirjapinoja, joihin voi kompastua esim. pimeässä. Lehdet ja kirjat keräävät myös pölyä. Herkille ja allergisille ihmisille voi tästä koitua nuhaa ja muita oireita. Oikea paikka luetuille lehdille on paperinkeräys ja kirjoja ei kannata säilöä. Niitä voi lainata kirjastosta.

Varsinkin näin Joulun aikaan tulee muistaa vielä kynttilöiden valvottu polttaminen. Palokuolemia tapahtuu Suomessa enemmän kuin muissa länsimaissa. Muista vaihtaa palovaroittimien paristot säännöllisesti. Palovaroittimia tulee olla yksi per 60 asuinneliötä, joten 100 neliön asunnossa niitä täytyy olla vähintään kaksi. On lisäksi hyvä, että jokaisessa makuuhuoneessa olisi oma varoitin. Hanki kotiin myös sammutuspeite.

Mitä vähemmän keräämme tavaraa kotiimme, sitä helpompaa on kodista huolehtiminen ja sitä turvallisempaa siellä on asua ja liikkua. Turvallista Joulua ja loppuvuotta 2017!

ETEINEN - MIKSI SINUA AINA LAIMINLYÖDÄÄN?

Sanotaan, että eteinen on kodin käyntikortti. Kokoonsa nähden sitä käytetään todella paljon. Siitä kulkematta ei pääse sisään eikä ulos. Ja se on paikka, minkä esim. asunnon ostaja tai vieraat näkevät ensimmäisenä. Miksi siis eteinen on usein ahdas, täynnä tavaraa ja sekaisin?

Jos eteinen on tärkeä tila, miksi se on usein niin pieni? Pienissä kerrostaloasunnoissa ymmärtää, että eteiseen ei voi tuhlata paljonkaan neliöitä, mutta usein myös uusiin omakotitaloihin rakennetaan edelleen kapeita eteisiä ja ahtaita tuulikaappeja. Nämä osoittautuvat lopulta arjen tohinassa epäkäytännöllisiksi ja täysin riittämättömiksi.

Toinen eteisen taakka on liian suuri tavaramäärä. Jos miettii jo nelihenkisen perheen kenkä-, laukku-, ja takkimäärää, on sanomattakin selvää, että näitä kaikkia ei voi säilyttää eteisessä. Silti usein yritämme tehdä niin. Joskus kannattaa kyseenalaistaa totuttuja käytäntöjä. Jos siivouskomero on eteisessä, voi muutaman pesuainepurkin siirtää vaikka keittiön kaappeihin ja lisäämällä komeroon uudet hyllyt, saa siihen mahtumaan monta paria kenkiä!

Asunnonmyynti-ilmoituksissa harvoin näkee kuvia eteisestä. Eteinen on kuitenkin näytettävä ulkopuolisille viimeistään siinä vaiheessa, kun asuntonäyttö koittaa. Tällöin kannattaa tehdä naulakkoon tilaa ja poistaa kengät lattialta. Mutta miksei toimisi näin myös arkena? Siisti ja roinaton eteinen varmasti ilahduttaa jokaista perheenjäsentä. Kun karsii tavaraa ja etsii osalle uudet säilytyspaikat, voi pelastaa eteisen kaaoksesta.

Eikä eteisen seinät tarvitse olla maalarinvalkoiset. Yhden seinän voi vaikka tapetoida kauniilla tapetilla tai seinät voi maalata lämpimän sävyisiksi. Kaunis valaisin ja suuri peili tuovat lisää valoa ja tilantuntua. Kun koko perhe muistaa säilyttää järjestyksen, eteinen voisi pysyä yhtä viihtyisänä kuin mikä tahansa muukin kodin tila.

OMA KOTI KULLAN KALLIS

Kodista, missä on asuttu mahdollisesti monta kymmentä vuotta, voi olla vaikea lähteä. Mutta siitä kannattaa kuitenkin luopua, ennen kuin siitä tulee taakka.

Erään pankin asiakaslehdessä oli hiljattain artikkeli siitä, miksi kannattaisi jo hyvissä ajoin ryhtyä etsimään asuntoa, mikä toimii myös silloin, kun ikää tulee lisää. Palvelujen läheisyys ja esteettömyysasiat tulevat aikaisempaa tärkeämmiksi.  Moni jää asumaan tarpeettoman suureen asuntoon, vaikka lapset ovat jo muuttaneet kotoa. Asian pohtiminen ajoissa on tärkeää, jotta päätöksiä ei tarvitsisi tehdä pakon edessä. 

Kun asunto on liian suuri, usein siellä on myös paljon tavaraa. Aina kaikki tavarat eivät ole edes tärkeitä, vaan sitä on kertynyt vuosien varrella eri lähteistä. Tavaramäärään ei ehkä kiinnitetä huomiota, jos ne mahtuvat olemaan. Mutta mitä tavaroille tapahtuu, jos oma kunto heikkenee, eikä enää pystykään huolehtimaan itsestään?

Usein muutto eläkeiällä tarkoittaa myös sitä, että asunnon koko pienenee. Kaikkia tavaroita ei voi ottaa mukaan vanhasta kodista. Tämän vuoksi onkin tärkeää luopua ylimääräisistä tavaroista silloin, kun vielä itse pysty vaikuttamaan asiaan. Kun on vielä hyvässä kunnossa, on aikaa laittaa tavaroita pois ja pystyy itse vaikuttamaan siihen, mihin nämä tavarat päätyvät.

Yksi pienemmän asunnon hyvistä puolista on toki se, että myös asumiskulut ovat pienemmät; lämmitys, sähkö ja vakuutukset maksavat vähemmän. Asunto on myös helpompi siivota. Asunnosta kannattaa tehdä myös sellainen, että siellä on helppo liikkua. Kaikenlaiset esteet tai tavararöykkiöt lattialla luovat aina turvallisuusriskin. Ja mikäli tavaroita täytyy kurkottaa korkealta, on taas riski pudota keittiötikkailta ja loukata itsensä. 

Yhä useampi meistä asuu omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Mutta koteja voi olla erilaisia ja erikokoisia elämän varrella.

MUUTTO ULKOMAILLE

Leikin taas kerran ajatuksella, että perheemme muuttaisi vuodeksi ulkomaille. Ajatus on käynyt mielessä monta kertaa, ja ehkä suunnitelma jonakin päivänä toteutuu. Samalla tulee kuitenkin ajatelleeksi myös käytännön asioita, mitkä täytyy hoitaa ennen muuttoa.

Yksi näistä on, mitä tehdä asunnolle, autolle ja irtaimistolle? En pidä järkevänä, että ryhtyisimme kuljettamaan huonekaluja toiseen maahan. Onko mahdollista luopua kaikesta ennen matkaa? Mitkä ovat sellaisia tavaroita, mitkä haluaisi säästää?

Kuinka ollakaan, ystäväni ilmoitti hiljattain muuttavansa ulkomaille. Hän päätyi myymään lähes kaiken irtaimistonsa muutamassa kuukaudessa (linkki blogiin). Tästä päästäänkin ajatukseen, mitä ihminen oikeasti tarvitsee. Mahtuisiko kaikki tärkein muutamaan matkalaukkuun?

Koska olen jo luopunut useamman vuoden ns. turhista tavaroista, lopuista tavaroista luopuminen ei tuntunutkaan kovin kauhealta ajatukselta. Kiersin kotia ja mietin tarkkaan, minkä verran on sellaisia tavaroita, jotka haluaisi laittaa ulkomaan vuoden ajaksi johonkin ulkoiseen varastoon. Näitä ei ollut loppujen lopuksi kovin montaa. Lähinnä tuli kyseeseen sellaiset tavarat, joiden korvaaminen tuntuu vaikealta.

Sänkyjä, televisioita ja astioita saa kaupasta. Ne eivät mihinkään lopu. Harva huonekalu oli loppujen lopuksi sellainen, että se herätti minkäänlaisia tunteita. Ne ovat vain tavaroita.

Ehkäpä jonakin päivänä tosiaan se ulkomaan vuosi toteutuu. Ainakin tulin siihen tulokseen, että tavaroista luopuminen ei ole se vaikein asia siinä projektissa.

ÄLÄ SÄILÖ RAHAA JÄÄKAAPISSA

Kotitaloudet heittävät edelleen Suomessa ruokaa roskiin yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa!

Vanha sananlasku sanoo, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tämä pätee hyvin myös ruokaostoksiin. Kaupassa käyttää huomattavasti vähemmän aikaa ja rahaa, kun on kirjoittanut lapulle, mitä pitää ostaa. Näin myös heräteostosten määrä pienenee. On myös erittäin tärkeää tiedostaa, minkä verran perheen ruokamenot ovat kuukaudessa ja miten summaan pystyy vaikuttamaan. Ja jos pystyy suunnittelemaan koko viikon ostokset samalla kertaa, niin aikaakin säästyy. Harva meistä rakastaa ruokakaupassa käyntiä.

Itse katson ensin jääkaappiin, ennen kuin lähden kauppaan. Usein onkin hyllyillä keitettyjä perunoita, kasviksia, lihaa tai paistettua kalaa. Ei kannata ostaa kaikkea lisää, kun voi pienillä täydennysostoksilla loihtia uuden aterian. Ruokahävikin määrä pienenee olennaisesti ja samalla säästää selvää rahaa. Kun tottuu uuteen rutiiniin, niin samalla kehittyy sekä ruokaostosten suunnittelussa että kokkaamisessa.

Muistan 1970 –luvulta, kun oma äitini aina käytti ruoantähteet tarkkaan hyväksi. Nyt tuota taitoa arvostetaan jälleen. Myös netistä löytyy nykyään lukuisia eri ruokablogeja ja sivustoja, mistä löytää vinkkejä tähteiden hyödyntämiseen ruoanlaitossa.

Olen myös huomannut, että kun jääkaappi on liian täynnä, hyllyjen takaosaan jää helposti ruoka-aineita pilaantumaan. Jääkaappi on myös hankala puhdistaa, jos se on aina täynnä. Ostamme turhaan liian suuria pakkauksia ja hurahdamme myös paljousalennuksiin, vaikka säästö saattaa olla mitätön. Ei kannata ostaa kolmea pulloa ketsuppia, vaikka saisi kahden hinnalla, mikäli tarvitsee vain yhden.

Vaikka rahansäästö ei olisikaan motivaatiotekijä, asiaa tulee toki tarkastella myös ympäristön näkökulmasta. Ruoan valmistusprosessi ja sen tuominen kuluttajien saataville on paljon laajempi, kuin mitä tulee ajatelleeksi. Tuotantoketju kattaa viljelyn, jalostuksen, kuljetuksen, pakkaamisen sekä jälleenmyynnin, ja jokaisessa vaiheessa syntyy ympäristövaikutuksia. Moni kuluttaja ajattelee ruokahävikkiä ainoastaan biojätteen määränä, mutta ympäristövaikutukset ovat syntyneet jo valmistuksen aikana. Myös työpäivän aikana lounasruokalassa syödessä kannattaa muistaa, että ottaa lautaselle ainoastaan sen määrän ruokaa, minkä jaksaa syödä.

Varsinkin näin Jouluaikaan on hyvä taas muistaa, ettei hamstraa ruokaa. Ja tähteistä voi loihtia vaikka uusia pizzareseptejä, kun jouluruoka ei enää maistu.

KAPSELIVAATEKAAPIN LUMO

Kukapa meistä ei olisi joskus sanonut, ”minulla ei ole mitään päällepantavaa”. Todellisuudessa meillä eurooppalaisilla kuluttajilla on keskimäärin 300-400 vaatekappaletta ja se on aivan liikaa. Käytännössä meillä on kuitenkin pieni määrä lempivaatteita, joita käytämme usein, ja muut vaatteet lojuvat käyttämättöminä vieden tilaa vaatekaapeista.

Vaateteollisuus ruokkii meitä useasti vuodessa vaihtuvilla mallistoilla ja trendivaatteilla ja halpatuontimaissa valmistetut vaatteet eivät maksa juuri mitään. Alennusmyyntien aikaan vaatteet ovat vieläkin edullisempia ja taas ostamme niitä lisää.

Muutama vuosi sitten myönsin, että itselläni on liikaa vaatteita ja kenkiä. Kuin tilauksesta löysin käsitteen nimeltä kapselivaatekaappi (capsule wardrobe). Tutkittuani tarkemmin asiaa hurahdin tähän menetelmään täysin. Vaikka se on alkujaan muotiteollisuudessa luotu, sen perusajatus on että vähemmälläkin tulee toimeen.

Kapselivaatekaappi sisältää 30-40 vaatekappaletta, joita voi yhdistellä keskenään. Vaatekaappiin kannattaa valita kolme tai neljä perusväriä, jotka sopivat yhteen. Olennaista on, että vaatekappaleet ovat klassisia perusvaatteita, jotka eivät seuraa trendejä vaan pysyvät ajassa mukana. Koska vaatteita voi yhdistellä keskenään, pystytään näistä perusvaatteista luomaan lukuisa määrä erilaisia asuja. Kun vaatteita on vähemmän,

·         voi panostaa laatuun

·         vaatekaappi ei ole liian täynnä

·         säästää rahaa

·         säästää aikaa

Miten lähteä liikkeelle? Aluksi kannattaa päättää värimaailma, mihin kapselivaatekaappi perustuu. Tämän jälkeen luovutaan kaikesta turhasta. Niin vääränväriset kuin -kokoiset vaatteet lähtevät kiertoon. Kun vaatteiden määrää saa karsittua, tehdään inventaario siitä, mitä perusvaatteita puvustosta mahdollisesti puuttuu. Nämä ovat niitä hankintoja, joita saa tehdä täydentämään kapselivaatekaappia. Mitään muita hankintoja ei saa tehdä; ei alennusmyynneistä eikä heräteostoksina.

Koska meillä suomalaisilla on ilo nauttia neljästä vuodenajasta, voi kapselivaatekaappeja luoda siis neljä käyttötarkoituksen mukaan. Ideassa ei ole olennaista se, onko vaatteita lopulta 100 vai 150. Se on kuitenkin paljon vähemmän kuin 400. Ja kokemuksesta voin kertoa, että aamulla pukeutuminen on paljon helpompaa, ja aikaa säästyy monelle tärkeämmälle asialle.